Me Leijonat…
Lionismin palveluaate sai alkunsa Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella, kun joukko Chicagon alueen liikemiehiä yhdisti voimansa yhteiskunnassa huonommassa asemassa olevien auttamiseen. Erityisesti vakuutusmies Melvin Jones toimi hankkeen puuhamiehenä, ja hänen johdollaan Lions-liike syntyikin vuonna 1917. Liikkeen leviäminen Yhdysvaltojen ja Kanadan ulkopuolelle sai vauhtia vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun maailmanpolitiikassa yleisestikin haluttiin korostaa kansakuntien yhteistyötä – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin 1945. Nopeasti politisoituvan YK:n varjossa Lions-liike halusi säilyttää puolueettomuutensa, ja vuodesta 1947 sillä on ollut neuvoa-antava asema YK:n Kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn toimialoilla. Lions-liikkeen laajeneminen uusiin maihin alkoi: Australiaan perustettiin ensimmäinen klubi 1947 ja Euroopan ensimmäinen klubi Ruotsiin 1948. Tukholman klubissa toiminut Chicagon Päämajan edustaja piirisihteeri Hadar Wahrenby sai tammikuun alusta 1950 tehtäväkseen laajentaa klubien määrää Pohjoismaissa. Kanadansuomalainen Arne Ritari toimitti Wahrenbylle listan seitsemästä suomalaismiehestä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita Lions-toiminnasta, ja pian olikin Helsinkiin perustettu oma Lions-klubi. Suomi oli 29. Lions-maa. Suomessa Lionismi rupesi leviämään hyvin nopeasti: Kun LC Karkkila perustettiin 70 vuotta sitten, saimme klubimme järjestysnumeroksi luvun 52. Tällä hetkellä Suomessa on jo lähes 1000 Lions-klubia, mikä todistaa sen, että lionismi on löytänyt tiensä suomalaisen miehen tietoisuuteen. Jokainen klubi pyrkii omalla parhaaksi katsomallaan tavalla toteuttamaan niitä tavoitteita, joita varten lionismi on syntynyt. Tämän päivän LC Karkkila voi olla tyytyväinen toimintaansa auttamis- ja palvelujärjestönä sekä kansainvälisesti että erityisesti muistaen oman paikkakunnan tarpeita.
Klubin perustaminen ja alku
Karkkilan Lions-klubi oli syntymässä jo elokuussa 1955, kun LC Hämeenlinnaan kuulunut tohtori Henrik Hartman otti yhteyden Kalevi Pispalaan ja tiedusteli mahdollisuutta perustaa klubi Karkkilaan. Saatujen ohjeiden mukaisesti yhdessä opettaja Auvo Leinon, ekonomi Keijo Tuomen ja paikallisjohtaja Paavo Mikkolan kanssa päätettiin Karkkilan kirjakaupassa klubin perustamisesta. Asia päätettiin esitellä toisille klubiin haluaville henkilöille. Klubin perustamiseen tarvittava vähimmäismäärä eli 15 henkeä saatiin nopeasti kokoon.
Klubin perustamiskokous pidettiin ravintola Rautaruukissa 7.2.1956. Kokoukseen saapui 16 osanottajaa, joista yksi kieltäytyi liittymästä jäseneksi. Lisäksi olivat läsnä tohtori Hartmann ja V. Leppäkoski kummiklubin edustajina Hämeenlinnasta, sekä piirikuvernööri Väinö Haapanen Turusta. Haapanen esitti kokoukselle Lions-aatetta ja klubien toimintaa sekä kehotti valitsemaan hallituksen, mikäli kokous päättäisi perustaa klubin.
Suomen Lions-liiton klubi numero 52 päätettiin näin perustaa ja sille valittiin ensimmäinen hallitus, jossa olivat presidentti KeijoTuomi, I varapresidentti Pentti Vaarasalo, II varapresidentti Auvo Leino, sihteeri Kalevi Pispala, rahastonhoitaja Onni Viljanen ja klubimestari Paavo Mikkola. Kokoukset päätettiin pitää joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 19.00 ravintola Rautaruukissa.
Ensimmäisen hallituksen toimikausi muodostui poikkeuksellisen pitkäksi, koska klubin toiminta alkoi 7.2.1956 ja Lions-järjestön toimintavuosi alkaa heinäkuun 1. pnä. Uusi hallitus olisi pitänyt valita jo parin kokouksen jälkeen, joten ensimmäisen ensimmäisen hallituksen toimikautta jatkettiin 30.6.-57 saakka.
Keijo Tuomen toiminta presidenttinä ja Karkkilan klubissa oli lyhyt, kun hän muutti pois Karkkilasta jo 1.3.1956. Presidentin viran peri Pentti Vaarasalo. I varapresidentiksi tuli Auvo Leino ja toiseksi varapresidentiksi valittiin Yrjö Sakari Partanen.
Klubin perustamisjuhlaa, Charter Nightiä, vietettiin 12.5.1956 Rautaruukissa. Vieraina olivat piirikuvernööri Väinö Haapanen, klubin henkilökohtainen kummi tohtori Hartman, Lohjan klubin, Helsinki Cityn ja Karkkilan Rotary-klubin edustajat. Oman klubin veljet ja ladyt olivat runsaslukuisina paikalla. Juhlaa muistivat onnittelusähkein päämaja Chicagosta, Wahrenbyltä Ruotsista, veli Hjelt Helsingistä sekä veli Keijo Tuomi Forssasta.
Ensimmäisen vuoden suurin urakka oli Lions-automerkkien valmistus. Tällä paljon hikeä tuottaneella työllä luotiin perusta klubin kassalle, joka on ollut tukenamme koko toimintamne ajan. Toisena aktivitettina aloitettiin tuolikeräys Karkkilan Yhteiskoululle. Kampanja jatkui seuraavalle toimintavuodelle. 24.5.1957 käytiin perustamassa Järvenpään klubi (klubi numero 103). Henkilökohtaisena kummina oli veli Onni Viljanen.
Virkistystoimintaakaan ei unohdettu. Kesällä -56 kävimme sauna- ja uintimatkalla veli Oskarin kesämajalla Valkjärvellä. Samanaikaisesti oli ladyt kutsuttu veli Onnin majalle saman järven rannalle. Voi arvata, että hauskaa oli ja melkoista yhteistoimintaa. Myöhemmin kesällä tehtiin yhteinen retki Mustikkamäkeen.
16.2.l957 pidetyssä vuosijuhlassa esiintyi klubimme oma kvartetti veli Auvon johdolla. Tammikuun kokouksessa hyväksyttiin uudeksi jaseneksi Matti Räsänen. Kokouksia pidettiin toimintavuonna 14. Esitelmiä pitivat veljet Onni, Pentti, Jussi, Oskari ja Auvo. Veljet Paavo ja Stig täyttivät 50 vuotta.
Ensimmäinen vuosikymmen
Toimintavuosi 1957-58 päästiin alkamaan paremmin edellytyksin kuin alkutaival, sillä olihan olemassa pohjarahasto, jonka turvin voitiin alkaa Lions-aatteen mukainen toiminta. Sihteerien toiminta helpottui, kun kirjeenvaihto muuttui englanninkielestä suomenkieliseksi. Klubin johdossa olivat Veikko Vainikainen presidenttinä ja muissa hallitustehtavissä veljet Tuomas Lapakko, Stig Calamnius, Veikko Hölttä ja Matti Räsänen. Aluksi valittiin presidentiksi Sven Forssell, mutta hänen muuttaessaan pois paikkakunnalta tuli I varapresidentistä, Veikko Vainikaisesta, presidentti. 5.10.1957 kävi 9 klubiveljeä Järvenpään klubin perustamisjuhlassa, missä veli Veikko piti puheen kummiklubin puolesta. Syyskaudella yritettiin kohentaa paikkakunnan musiikkielämää järjestämällä yhdessä Rotary-klubin kanssa konsertti. Siinä esiintyivät sellotaiteilija Vili Pullinen ja pianotaiteilija Pentti Koskimies. Koululaisille jaettiin vapaalippuja. Taloudellisesti yritys tuotti tappiota; miten lienee ollut musiikkielämän laita.
Karkkilan Rotary-klubin kanssa oli muutakin yhteistoimintaa tällä toimikaudella. 9.4.-58 oli esitelmätilaisuus Rautaruukissa, missä Maaseudun Teollistamisliiton esitelmöitsijä puhui pääkaupungin vaikutuksesta ympäristökuntien tulevaisuuteen. Asiasta käytiin pitkä ja selventävä keskustelu.
Tässä yhteydessä on syytä mainita klubin tekemä aloite valtakunnan kokoukselle. Aloitteessa esitettiin potilaspaikan varaamista laajennettavasta Lastenlinnasta aivovauriolasten käyttöön, tai vaihtoehtoisesti perustettavaksi rahasto, josta avustettaisiin vähävaraisia hoitokustannusten maksamisessa. Aloitetta kannattivat kaikki lohkon klubit, mutta kuvernöörineuvosto ei hyväksynyt sitä valtakunnankokouksen esityslistalle.
Joulukuun kokous sattui Suomen itsenäisyyden 40-vuotispäiväksi. Päivän kunniaksi pidettiin ladyjen kanssa pieni juhlakokous, jossa veli Yrjö Sakari piti puheen päivän merkityksestä. Klubin kvartetti lauloi veli Auvon johdolla piristävästi. Suuri vahinko klubillemme, että tämä esiintyminen jäi kvartetin viimeiseksi. Edellisellä toimikaudella aloitettua ns. tuolikeräysta ei saatu vieläkään päätökseen, vaikka asian puolesta tehtiin lujasti työtä.
Toimintavuosi 1958-1959. Syyskaudella järjestettiin klubin keskuudessa kirjakeräys rajaseudun hyväksi. Kirjat lähetettiin Utsjoelle. Ladyjen avustamana pidettiin arpajaiset Karkkilan Sotainvalidien hyväksi. Uutena rahanhankintakohteena oli lipputankojen toimittaminen paikkakunnan omakotirakentajille. Kymi Oy lahjoitti 50 kpl tankopuita pystyssä metsässä. Klubin veljet suorittivat kaadon, kuorimisen ja tankojen toimittamisen niitä tilanneille rakentajille.
Karkkilan Yhteiskoulun tuolikeräys saatiin päätökseen. Tässä yhteydessä klubi luovutti koululle nimitaulun, jossa on kaikkien 82 lahjoittajan nimet. Koulu käytti loppusumman magnetofonin hankintaan. Pikkujoulu vietettiin ladyjen kanssa 5.12.-58 Rautaruukissa. Juhlassa ladyt yllättivät veljet pirteällä ja värikkäällä esityksellään, jonka teemana oli ”Pikkuräätäli ja morsian”. Juhlaan oli kutsuttu myös Karkkilan Sotainvalidien edustajina sihteeri ja rahastonhoitaja, joille luovutettiin 40.000 mk vähävaraisten sotainvalidiperheiden jouluilon valmistamiseen. Vastaanottajien puolesta kiitti herra Atri Valonen toivottaen samalla koko Lions-järjestölle menestystä ja onnea sen aatteiden eteenpäin viemisessä. Piirikuvernööri Henrik Koskimies vieraili klubissamme helmikuun kokouksessa. Pitämässään puheessa hän toi terveiset USA:sta ja lausui tunnustuksensa klubimme 100 %:sesta toiminnasta.
Lohkon juhla ja kokous pidettiin klubimme järjestämänä Rautaruukissa. Juhla oli kaikin puolin onnistunut. Siitä saatu voitto, 6.031 mk lahjoitettiin polioinvalidien toivetynnöriin. Virkistystoimintaakaan ei voida jättää mainitsematta, sillä teimmehän kesällä yrityksen polttaa Yrjö Sakarin sauna. Onneksi se jäi vain yritykseksi. Silti vietettiin erittäin hauska ilta veli Yrjö Sakarin ja lady Mairen vieraina.
Vuosi 1959-1960. Vuoden toiminta keskittyi pääasiassa huutokaupan järjestelyihin, joka oli siksi laajasuuntainen toimenpide klubillemme, että asiaan täytyi paneutua perusteellisesti. Toimintaa kehittämään valittiin oma toimikunta veli Tuomaan johdolla. Hänelle annettiin myös ”diktaattorin” valtuudet. Toimikunnan apuna oli koko klubi, ja työtä riitti kaikille aivan tarpeeksi. Huutokauppa pidettiin 24.4.1960. Tässä tilaisuudessa olivat taas ladyt mukana täydellä tehollaan pitäen huolta niin huutajien kuin myös veljien vatsan täyttämisestä koko päivän ajan. Veli Tyko toimi osaston kapteenina.
Huutokauppa onnistui hyvin, ja suuren panoksen sen onnistumiselle antoi Högforsin tehdas lahjoituksillaan sekä luovuttamalla sopivilla hinnoilla tavaraa huutokaupattavaksi, mikä tässäkin yhteydessä kiitollisuudella mainittakoon. Tästä syystä tehtaan isännöitsijää muistettiin luovuttamalla hänelle ensimmäinen kappale klubimme viiriä.
Karkkilan Sotainvalideille jaettiin joulupaketit, jotka hankittiin siten, että jokainen klubin jäsen lahjoitti kokouksessa sovitun summan sovittuun liikkeeseen, missä paketti valmistettiin. Klubin invalidijäsenet suorittivat pakettien jaon. Pikkujoulussa 4.12. oli mukana mm. piirikuvernööri Sysimetsä, joka esitti filmin ja piti puheen.
Yleisellä Lions-viikolla järjestettiin koulujen alaluokkien oppilaille ja alle kouluikäisille lapsille elokuvanäytös tehtaan seuratalossa, missä esitettiin useita lasten filmejä. Näytöksiä oli useampia iltapäivän kuluessa ja innnokkaita katsojia useita satoja. Kaikille katsojille jaettiin karamellipussi.
Itsenäisyysjuhla pidettiin yhdessä Karkkilan Rotary-klubin, Res. Upseerien ja Res. Aliupseerien kanssa. Klubimme osuus kustannuksista oli 5.000 mk. Klubin vuosijuhla pidettiin poikkeuksellisesti Mustikkamäen virkistyskeskuksessa ladyjen avustuksella.
Vuosi 1960-1961. Tällä toimikaudella oli klubistamme lohkon puheenjohtajana Pentti Vaarasalo. Toiminta oli edelleen vilkasta, niin sisäisesti kuin ulospäinkin. Itsenäisyyspäivänä kävivät klubin edustajat laskemassa seppeleen sankarihaudalle. Joulukuussa oli tavanmukainen pikkujoulujuhla Rautaruukissa ladyjen kanssa.
Karkkilan ja Pyhäjärven kunnalliskotien asukkaita muistettiin joulupaketeilla. Kiljavan parantolassa järjestettiin yhdessä Työväen Mieskuoron kanssa viihdytystilaisuus, jossa mm. tarjottiin potilaille ja henkilökunnalle kahvit. Tilaisuus sai innokkaan vastaanoton; merkkinä tästä oli eräillä mukanaolijoilla huulipunan jälkiä poskissa ja muuallakin. Veli Pentti V. piti Karkkilan Tyoväenopistossa esitelmän lionismista. Lions-viikolla oli jälleen elokuvanäytös lapsille.
10.3.-61 pidettiin aluekokous Rautaruukissa, jossa olivat mukana myös piirikuvernööri Brax, varapiirikuvernööri Elfving, sekä 21 alueen klubien edustajaa.
Klubin 5-vuotisjuhlakokous pidettiin 25.3. Rautaruukissa. Suurhuutokauppa pidettiin jo toisen kerran Karkkilan torilla 7.5.-61. Se meni jo vanhalla rutiinilla ja onnistui kohtalaisen hyvin.
28.5. teimme pientä historiaa, sillä tällöin loppui henkilökuljetus Karkkilan rautatiella ja klubi teki perheineen rautatiematkan Hyvinkäälle ja takaisin. Hyvinkäällä olimme sikäläisen klubin vieraina. Menomatkalla olivat television filmaajat mukana ja moni näki myöhemmin itsensä televisioruudusta. Historiaan tämä matka jäi siksi, että se oli viimeinen varsinainen matkustajajuna tällä rautatiellä.
Keväällä olimme paikallisen sotainvalidiosaston vieraina linja-autoaseman uudessa kerhohuoneessa, jolloin klubi sai invalidien pienoisviirin. Kesäkuussa vierailimme Liesjärvellä veli Stigin ja lady Marjan luona. Eräät veljet kävivät ajelemassa Stigin moottoriveneellä ja ihailivat samalla erästä hyvin tunnettua huvilaa järven rannalla.
Vuosi 1961-1962. Ennen varsinaista toimikauden alkamista oli Vihdissä epävirallinen kokous, jossa vieraili piirikuvernööri. Syksyllä suoritettiin omenakeräys rajaseudun lapsille. Se tuotti 1000 kg omenia, jotka lähetettiin Nurmeksen klubille edelleen jaeltaviksi. Osa veljistä suoritti kansalaisvelvollisuutensa käymällä verenluovutuksessa.
Pikkujoulujuhla oli poikkeuksellisesti Teknillisen kerhon huoneistossa tehtaan seuratalossa. Itsenäisyyspäivänä suoritettiin kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Veli Antti kävi Amerikan-matkallaan luovuttamassa klubimme viirin Chicagon päämajaan. Ladyt järjestivät arpajaiset, joita me tietenkin jouduimme tukemaan. Moni veljistä totesi tämän vallankin hyvin kukkaronsa keventyessä.
Syyskauden toimintoihin kuului vielä television lahjoittaminen Pyhäjärven kunnalliskotiin. Eräälle kansalaiskoulun oppilaalle hankittiin silmälasit hänelle määrättyjen virheellisten tilalle. Kustannukset olivat 4.100 mk. Kiljavan parantolassa kävimme yhdessä mieskuoron kanssa viihdyttämässä potilaita.
Lions-viikolla oli tavanmukainen lasten elokuvanäytös Pohjanpirtillä. Lapset saivat jäätelöä pääsylipuillaan. Keväällä järjestettiin kaksipäiväinen autojen esittely. Se oli erittäin onnistunut niin rahallisesti kuin muutenkin.
Veljet Antti ja Auvo ladyineen olivat virallisina edustajinamme Nizzan kansainvälisessä kongressissa. Ulkomailla kävi myös veli Matti, joka vieraili mm. Floridan Lions-klubissa.
Uudeksi jäseneksi hyväksyttiin poikamies Olavi Nyman, sillä klubin ainoa poikamies oli mennyt naimisiin.
Toimintavuosi 1962-1963 aloitettiin oikein stahanovilaisella vauhdilla, sillä jo 1.9.-62 pidettiin pirteät läksiäiset veli Rainerille ja Matti Sutiselle Lounais-Hämeen Pirtillä. Melkein kaikki klubilaiset olivat mukana ladyineen.
Sateisen syksyn vuoksi olivat maanviljelijät vaikeuksissa satonsa kanssa. Niinpä klubimme agraariveljet Eino ja Matti R. toivoivat apuvoimia pelloillensa. Klubimme suorittikin sitten vehnän ja juurikkaitten talteen ottamista, missä myös ladyt olivat innolla mukana. Tällä toiminnalla kartutettiin myös hieman klubimme kassaa.
Syksyllä kauppalassa järjestettyyn väestönsuojelukurssiin osallistui klubistamme neljä veljeä ja kaksi ladya, sekä koko klubi rahallisesti myöntäen avustusta 35.000 mk. Vuoden tilinpäätöksessä esiintyy summa 350 mk toimikaudella tapahtuneen rahamuutoksen vuoksi.
Verenluovutuksessakin kävi klubimme jäseniä, joskin tässä asiassa olisi paljon parantamisen varaa. Ladyjen toimenpiteistä on syytä mainita ainakin seuraavat: Lastenlinnan potilaalle lähetetty 5000 mk arvoinen vaatelähetys, Sävellahjan 5000 mk, rajaseudun lapsille ruokatavaroita 10.000 mk arvosta sekä lisäksi vaatetavaraa 250 kg.
Karkkilan kirjaston täyttäessä 100 vuotta annettiin kahdelle innokkaimmalle lainaajalle kummallekin kirjasarja, joiden yhteinen arvo oli 10.800 mk. Tulipalosta kärsineelle Merisalon perheelle annettiin 20.000 mk arvoinen ostokortti.
Itsenäisyyspäivänä oli seppeleenlasku sankarihaudoilla. Pikkujoulu vietettiin yhdessä Vihdin klubin kanssa 7.12. Rautaruukissa. Karkkilan ja Pyhäjärven vanhainkotien asukkaita muistettiin joulupaketein. Kiljavalla käytiin yhdessä Työväen Soittokunnan kanssa. Karkkilan uudelle sairaalalle hankittiin kirjasto, johon ostettiin 16,000 mk arvosta uusia kirjoja. Lisäksi kerättiin kirjoja klubin jäsenten keskuudesta. Res. aliupseereille järjestettiin esitelmätilaisuus keskuskansakoululla 22.2.-63. Vuosijuhla vietettiin poikkeuksellisesti Hämeenlinnassa yhdessä Hämeenlinnan Jaarli-klubin kanssa 2.3.-63. Matinpäivänä tehtiin hiihtoretki Hongistoon. Suurin osa jäsenistä tosin teki matkan autolla. Tällä toimikaudella pidettiin toisetkin läksiäiset Rautaruukissa, nimittäin Arvo Lehmuskentälle.
Lipputankoja hankittiin ja myytiin jälleen omakotirakentajille. Samoin järjestettiin autoesittely tänäkin vuonna Karkkilan torilla. Molemmat aktiviteetit menivät jo vanhalla rutiinilla. Uutuutena oli Vapun-päivän aamun lämpötilaveikkaus, jonka tulo, 300 mk, annettiin Karkki1an Työväen Soittokunnalle.
Vuosi 1963-1964. Veli Tuomaan siirryttyä 31.12.-63 toiselle paikkakunnalle hoiti presidentin tehtäviä I varapresidentti Aulis Peltonen. Syksyllä kerättiin ja lähetettiin taas omenoita rajaseudan lapsille sekä järjestettiin arpajaiset. Syyskuussa potkittiin palloa, vastassa olivat Pallokerhon johtokunnan jäsenet. Peli oli erittäin vauhdikas ja teknillinen ja se myös voitettiin.
Itsenäisyyspäivänä oli sankarihaudalla seppeleenlaskutilaisuus yhdessä Rotarien, res. upseerien ja res. aliupseerien kanssa. Myöhemmin päivällä vietettiin itsenäisyysjuhlaa yhteiskoululla. Pikkujoulujuhla vietettiin totuttuun tapaan Rautaruukissa.
Ohjelmassa oli myös Matin-päivän hiihtoretki sekä pari teatterimatkaa, joista toinen tehtiin Turkuun ja toinen Tampereelle. Myös tehtiin Mustikkamäen retki. Lisäksi oli romutalkoot ja lämpötilaveikkaus.
Liikunta eri muodoissaan on ollut merkittävä osa klubin virkistystoimintaa. Erityisesti on kunnostauduttu lentopallossa, mutta peliohjelmassa on ollut mm. jääkiekko-ottelu pankkineitejä vastaan Jääjuhlassa 1964. Ottelu pelattiin varsiluudilla, eikä kellään ollut luistimia. "Ottelussa kärsimme tuomarihäviön" mainitaan tapahtumasta.
Vuosi 1964-1965. Syksyllä suoritettiin jälleen omenakeräys rajaseudun lapsille. Ohjelmaan otettiin nyt ns. joululyhdeoperaatio, joka saatettin loppuun yhdessä Helsinki-Kruununhaka klubin kanssa. Tässä touhussa olivat mukana 1adyt ja perheisiin kuuluvat lapsetkin. Palkkioksi ladyille tästä arvokkaasta työstä hankittiin Lions-ladymerkit. Syksyllä otettiin osaa erään nuorukaisen suuretsintään Toivikkeen suolla. Itsenäisyyspäivän juhlassa ja seppeleen laskussa sankarihaudalla olimme myös osallisina. Pikkujoulujuhla vietettiin Kruununhaan klubin kanssa Helsingissä. Sitä ennen kävimme teatterinäytöksessä. Perinteellinen Matin-päivän retki tehtiin Hongistoon. Riihimäessa käytiin lasin merkeissä, ja keväällä Kruununhaan klubi löylytettiin Mustikkamäessä. Keväällä suoritettiin metsämarssi. Sen yhteydessä istutettiin 1250 tainta, jotka klubi myös maksoi.
8.10.1964 vieraili klubissa varapiirikuvernööri, veli Ilmari Isokoivisto, joka piti puheen lionismista. Samassa kokouksessa oli vieraanamme veli Bengt Ruotsista. Hän piti pienen esitelmän oman klubinsa toiminnasta. 8.4.1965 vieraili piirikuvernööri Osmo Belin ja piti ylevähenkisen pukeen, samoin lionismista. Samassa kokouksessa veli Juhani Peltonen esitelmöi aiheesta Peruskoulun uudistus. Omista jäsenistä esitelmöivät tällä toimikaudella veljet Aimo ja Veikko. Veli Kalevi oli edustajanamme kansainvälisen presidentin kunniaksi järjestetyssä juhlassa Kalastajatorpalla.
Vuosi 1965-1966. Marraskuussa 1965 tuli klubillemrne surunviesti, lady Vieno Tamminen seurasi miestänsä iäisyyteen. Hänet siunattiin Karkkilan kirkossa. Tässä mieliinpainuvassa surujuhlassa laskettiin vainajan arkulle klubin ja ladyjen yhteinen seppele. Muistosanat lausui presidenttimme Antti Pasanen. Klubi oli melkein kokonaisuudessaan ladyineen saattamassa Vieno Tammista.
Veli Kalevi Pispala oli tällä toimikaudella lohkomme puheenjohtajana. Joululyhdeoperaatio suoritettiin tänäkin vuonna, mutta huomattavasti pienemmissä puitteissa kuin edellinen. Toiminnastamme tällä ensimmäisellä 10-vuotiskaudella mainittakoon, että klubistamme on aina ollut maksimimäärä edustajia valtakunnan ja lohkon kokouksissa. Myös muissa virallisissa tilaisuuksissa on meiltä ollut edustaja. Yhteyttä muihin klubeihin on pidetty mahdollisuuksien mukaan. Kymmenen vuotta toiminnassa mukana olleita jäseniä on meillä jäljellä 9, joista kuusi on perustajajäseniä ja kolme muuta alusta lähtien mukana olleita jäseniä olematta silti perustajajäseniä.
